PÄÄTÖKSENTEKO ENERGIAPOLIITTISENA PULLONKAULANA
Olen kirjoittanut aiemmin Suomen energiaomavaraisuuden tavoitteista ja energiantuotannon tulevaisuudesta. Nostin esille mm. sähkön- ja lämpöenergiantuotannon kriittisyyden, osana maamme turvallisuuspolitiikkaa. Pienen etsintätyön jälkeen löysin vastuullisen ministeriön, jonka toimenkuvaan kaiken muun ympäristöasioiden lisäksi, kuuluu energiantuotannosta ja -omavaraisuudesta vastaaminen.
Suomessa Ympäristöministeriön toimenkuvaan on kirjattu Ilmastopolitiikka päästö päästövähennyksineen, Luonnon monimuotoisuus ympäristönsuojeluineen, Alueiden käyttö kaavoitus ja rakentamisen sääntelyineen sekä Asuntopolitiikka asumisen tukemisasioineen. Oheinen luettelo Ympäristöministeriön toimenkuvasta on saatu Tekoälykyselyn vastauksena.
Olen lähettänyt ministeriön vastattavaksi useampia sähköposteja. Käsittelen seuraavaksi kysymyksiin saamiani *vastauksia ja kommentoin niitä.
Tuulivoiman tuottamisesta
*Suomen vaihtelevat luonnonolosuhteet asettavat omat vaatimuksensa sähköenergian tuotantomalleille. Huolenne sääriippuvaisen tuulivoiman haasteista vähätuulisina ja kylminä ajanjaksoina on ymmärrettävä, ja kuten toteatte, tällä on luonnollisesti suora vaikutus pörssisähkön voimakkaisiin hintavaihteluihin. Sääriippuvainen tuotanto on tällä hetkellä markkinaehtoisesti erittäin edullista rakentaa, mutta kuten toteatte, se ei yksin riitä, vaan vaatii ehdottomasti rinnalleen* vakautta*
Korostin postissani tuulivoiman ongelmia muuttuvissa sääolosuhteissa, josta johtuen pörssisähkön hinnassa on hyvin huomattavia, kalliita vaihteluita. Tulee huomioida tosiasia, tuulivoimalat ja -puistot ovat huomattava ympäristöhaitta lähialueilla asuville. Näen tuulivoiman vain osana kokonaistuotannosta, eikä siihen pidä tukeutua liiaksi.
Energiaa ydinvoimasta
*Ydinenergian ja etenkin pienydinvoimaloiden hyödyntämistä pyritään edistämään monin tavoin esimerkiksi ministeriön lainsäädännön ja Säteilyturvakeskuksen säännöstön uudistamisilla, jotka ovat jo loppusuoralla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt selvityksen ydinenergian tuotannon edistämisen vaihtoehdoista, kustannuksista ja sähkömarkkinavaikutuksista. Myös mainitsemienne kotimaisten uraanivarojen hyödyntämisessä on menty eteenpäin, ja uraanin talteenotto on jo saatu Suomessa käyntiin. Suomi on tällä hetkellä EU:n ainoa uraanin tuottaja*
*Näkemyksenne ennakoivasta pienydinvoimaloihin (SMR) panostamisesta on erittäin ajankohtainen ja osuva. Kuten huomautatte aiheellisesti, että energiantuotantolaitosten ja erityisesti ydinenergian rakentaminen vie vuosia. Avainasemassa uudenlaisten ydinvoimalaitoshankkeiden käynnistämisessä ovat toimijat eli esimerkiksi teollisuus tai kunnalliset energiayhtiöt. Suomessa on käynnistynyt erilaisia aloitteita SMR teknologian ympärille ja tällä hetkellä kaksi hanketta tavoitteena pienydinvoiman rakentaminen. Kuopioon suunnitellaan kaukolämpöä tuottavaa ydinvoimalaitosta ja Helsingin alueelle kaukolämpöä tai lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosta. Hankkeet ovat kuitenkin alkuvaiheessa kuten on myös teknologia vielä kehitysasteella, mikä aiheuttaa oman haasteensa tämän hyödyntämisessä*
Lisäydinvoiman suunnittelu ja etenkin käyttöönotto näyttää olevan kinkkinen kysymys. Tästä vastuupallolla on heitetty työ- ja elinkeinoministeriötä. Tällä sektorilla pitäisi lisäydinvoimalan rakennustyöt olla jo käynnissä. Pienydinvoimaloiden kehitys- ja suunnittelutyöhön on erityisesti panostettava.
Turvetuotannon roolista
*Turpeen rooli Suomen energiajärjestelmässä on nykyisin pieni. Sen käyttö on korvautunut pääosin kotimaisella metsäbioenergialla ja sähköllä. Turpeella on edelleen roolinsa pienissä kaukolämpöjärjestelmissä. Turve aiheuttaa ilmastopäästöjä eikä sen lisääminen suuressa mittakaavassa ole siitä näkökulmasta tarkasteltuna aina helppo ratkaisu. On tärkeää, että turve on korvautunut lähinnä kotimaisella energialla, eikä fossiilisella tuontienergialla*
Ministeriössä ei näytetä huomioivan, että turve on uusiutuva luonnonvara. Jokin aika sitten ministeriö uutisoi suunnittelevansa turpeelle varmuusvarastoja. Miten sitä otetaan kiiretilanteessa käyttöön, kun ko. voimalat on pääsääntöisesti ajettu alas.
Energiansiirtoverkko pullonkaulana
*Tällä hetkellä suurin pullonkaula ei vielä ole tuotanto, vaan siirtoverkkojen kapasiteetti. Siksi valmistelussa on hallituksen esityksen valmistelu, jolla luotaisiin priorisointikehys, jonka mukaisesti liittämistä koskevat tarjouspyynnöt priorisoidaan tilanteessa, jossa sähköverkon liityntäkapasiteetti ei riitä kaikkien tarjouspyyntöjen toteuttamiseen. Tämä siksi, että sähköverkkoon liittämisen kysyntä on kasvanut merkittävästi sähköistymisen, uusiutuvan energian tuotannon lisääntymisen sekä uudentyyppisen sähkönkulutuksen ja energiavarastoinnin yleistymisen myötä*
Minulle tuli pienenä yllätyksenä, että ministeriössä suurimmaksi pullonkaulaksi mainitaan siirtoverkkoihin liittyvät puutteet. Tämän mukaan tuotanto riittää. En tiedä onko tässä huomioitu suunnitellut lukuisat datakeskukset ja todella suuri sähkönsyöppö, suunnittelussa oleva Alumiinin suursulatto (Arctial).
Yhteenvetona
*Uutta sähkön tuotantoa ja kulutusta on suunnitteilla niin paljon, ettei sähköverkon nykyinen liityntäkapasiteetti riitä kaikkien liittämistä koskevien tarjouspyyntöjen toteuttamiseen. Uudistuksen myötä sähköverkon liityntäkapasiteetin tarkoituksenmukaisempi ja tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää, että liittämistä koskevia tarjouspyyntöjä voidaan priorisoida kilpailevien tarpeiden kesken. Malli tarkentuu lähitulevaisuudessa ja siitä tiedotetaan erikseen*
Yhteenvetona totean ongelmakohtia näyttää olevan lukuisia. Päätöksen teon hajanaisuus, riskienoton hallinta, suunnittelukohteiden moninaisuus ja laajuus vain mainitakseni. Huonoin vaihtoehto on, jonka kuulin kerran työelämässäni sivukorvalla ”mitähän sitä tekis, vai tekisköhän mitään”.

Kummeksun, miksi energiapolitiikka yleensä on sisällytetty Ympäristöministeriön toimenkuvaan. Näin tärkeä sektori pitäisi olla omana erityskohteena, ei pelkässä sivuosassa.
Realiteetit pitää huomioida, ”heinähattu” politikoinnille ei pidä antaa sijaa, on keskityttävä ydinasioiden toteuttamiseen.
Tekstimateriaalia olisi ollut paljon pidempään Blogiin. Pyrin ottaamaan mukaan olennaiset kohdat saaduista vastauksista.
En käytä Tekoälyä omissa teksteissäni.
Julkaisuversio 19.11.2026. Julkaistu 21.11.2026.
Kuvat ovat omia tai mediasta siepattuja. Vastaan tarvittaessa vain suomenkielisiin kommentteihin. If necessary, I only respond to comments in Finnish.







