Taloyhtiön päätöksentekoon vaikuttavat monet yhtiön ulkopuoliset tekijät ja vaikutteet. Luonnollisesti lait ja asetukset luovat sen ympäristön, jonka puitteissa yhtiön päätöksenteot pitäisi tehdä. Merkittävinä vaikuttimina toimivat myös kiinteistöalan järjestöt ja monen eri osa-alueen markkinamiehet, jotka luovat paineita taloyhtiön toimintatapoihin, remonttien toteuttamistarpeeseen yms. Uusia määräyksiä pukataan tasaiseen tahtiin. Ei ole ihme, jos monen taloyhtiön hallitukset joutuvat päätöstentekokaruselliin. Rahaa siinä palaa ja markkinavoimat hyötyvät. Tulemme toistuvasti kohtaamaan uusia EU-säädöksiä, jätehuollon lajitteluvaatimuksia, tietosuoja velvoitteita, rakentamisohjeita, joiden tarkoitusperää ja tavoitteita ei aina ole perusteltu riittävästi. Ohjeet ja määräykset tulevat nopealla aikataululla sekä usein vielä keskeneräisinä, kokeiltaviksi. Yhtenä uusimmista paperinpyörittelyistä on hallitusten jäsenten tehtäväksi määrätty “Vastuuhenkilön lähipiiri-ilmoitus” oman ja lähisukulaisten sidonnaisuuksista, vaikutusvallasta, mm. rakennus- ja korjauspalveluihin. Edellä kerrotulla kritisoin järjestelmää yleisellä tasolla. Paljon oikeansuuntaista kehitystä myös tapahtuu.

Kaikesta huolimatta Taloyhtiön tulisi toimia itsenäisenä ja toimivana asumispalveluja tuottavana yksikkönä, jonka ylläpitämisestä päättävät sen osakkaat. Osakkaat ovat päättäjiä, jotka määrittävät, minkä tasoisena rakennukset ja asuinympäristöä halutaan ylläpitää ja kehittää. Olemme “oravanpyörässä”, jonka vauhtia tulisi hillitä ja “hienojen ideoiden” esittämistä pohtia tarkemmin ennen julkaisua.

Hervantaa ryhdyttiin suunnittelemaan 1960 luvun loppupuolella, silloisen kaupunginjohtaja Pekka Paavolan aloitteesta “yhteisölliseksi” lähiöksi. Silloin eräänä tavoitteena oli luoda ns. Korttelipihoja, joissa yhteisen leikkipihojen ja oleskelutilojen ympärille rakennettiin kerros- ja rivitaloja. Joihinkin korttelipihoihin rakennettiin sekä osake- että vuokrataloja. Alkuvaiheessa saattoi eläminen ja asuminen tuntua, näissä tarkoituksella luoduissa “sosiaalisissa” asuinympäristöissä kuin Onnelassa. Lyhyehkön ajan kuluttua uutuudenviehätys alkoi rapistua, kun ongelmia alkoi kasaantua. Pikkurikollisuus, ilkivalta ja slummiutuminen nostivat päätään.

Korttelipihasopimukset, joita yhteispiha-alueita varten laadittiin, muodostuivat ongelmallisiksi. Kaikella on tapana vanhentua ja kulua, niin myös leikkipaikkojen laitteilla ja muilla pihakalusteilla. Laitteiden ja kalusteiden huoltaminen, korjaaminen, uusiminen ja uudistaminen, olivat asioista joiden hoitamiseen yksimielisten päätösten teko alkoivat tuottaa vaikeuksia. Vuokra- ja osaketalojen sotkeminen yhteiseen pihaan alkoivat myös lisätä ongelmia. Syynä olivat mm. hankinnoissa erilaiset laatu- ja käyttövaatimukset sekä lähialueen henkilösuhteiden kärjistyminen. Kun vaaditaan rahaa yhteisiin kohteisiin, syntyy ristiriitoja ja ongelmia.

 

Edellä kerrottu oli palanen historiaa. Näyttää siltä, että historia alkaa toistaan itseään. Nyt luodaan ja ideoidaan taas innolla yhteispihoja ja yhteispihasopimuksia, tavoitteena on mm. yhteisöllisyys ja taloudellisen edun saavuttaminen.

Yhteispihasopimuksissa on tarkoin määriteltävä millä perusteilla eo. toiminnoista aiheutuvat kustannukset maksetaan ja laadittava Rasitesopimus. Rasitesopimukseen liittyvät asiat on syytä käsitellä yhtiökokouksessa ja vasta hyväksynnän jälkeen hallituksen allekirjoittaa. Rasitesopimuksissa tulisi olla sama maksuperuste kaikille kohderyhmille. esim. m², m³, as.lkm.

Yhteispihasopimuksissa pitäisi päättää vain yhteisten laitteiden, kuten lasten leikkilaitteiden ja alueen, yhteisten jäteastioiden, lipputangon ja vastaavien laitteiden hankinnasta, huollosta ja uusimisesta. Omilla tonteilla sijaitsevat istutukset ja kiinteät istutusastiat, kulkuväylät, valaistus ja vastaavat kohteet kuuluisivat suoraan taloyhtiöiden omaan vastuualueeseen ja päätäntään.

Katualueiden ja pihakäytävien auraus ja hiekoitus sekä nurmikkoalueiden hoito on oma sektorinsa. Jos eo. huoltotyöt hoidetaan alueella kokonaisvaltaisesti, yhden huoltoliikkeen toimesta, kuluperusteet tulisi myös jyvittää rasitesopimuksissa, mielellään siten, että niiden vastaavuus tonteille kulkuun huomioidaan.

Uusimpana yhteisöllisyyttä korostavana toimintona on esitetty Taloyhtiöklubi-toiminta. Suomen kiinteistölehden numerossa 2/2020 on asiasta kirjoitus. Tavoitteeksi on kerrottu muodostaa taloyhtiöille alueellinen yhteistyömalli, jolla voitaisiin painostaa kuntapäättäjiin mm. alueratkaisujen suhteen. Mallissa on myös kerrottu tavoitteeksi kilpailuttaa taloyhtiöiden ostopalveluita mm. isännöintipalveluita.

Alueyhdistysten tehtävänä tulisi olla alueellisen viihtyisyyden, kunnallisten palveluiden saatavuuden ja toimivuuden parantamisen lisääminen ja ylläpitämiseen tähtäävät toiminnot. Nämä tavoitteet edellyttävät aktiivista toimintaa ja vaikuttamista kunnan päättäjiin. Asiat, jotka jo lakien mukaan kuuluvat taloyhtiöiden toimielinten päätettäväksi, eivät kuulu “kyläyhteisölle”. Tästä on nähty esimerkkinä mm. isännöintitoimistojen kilpailutustoiminta, joka on aiheuttanut hämminkiä taloyhtiöissä.

Taloyhtiön hallitus hoitaa oman kiinteistönsä juoksevia asioita ja pyytää halutessaan tarjoukset. Taloyhtiön osakkailla on erilaisia tarpeita ja toivomuksia miten ja missä laajuudessa yhtiön mm. isännöinti- ja huoltotointa hoidetaan. Huoltoyhtiöiden huoltopalvelukuvauksissa ja Isännöintitoimistojen kanssa laadittujen sopimusvelvoitteiden määrässä ja laadussa on suuria eroja. Vanha sanonta “suutari pysyköön lestissään” sopii tähänkin paikkaan.

Lopuksi on syytä huomioida, että päätöstenteko kuuluu yhteistyöalueen taloyhtiöiden johdolle, yhtiökokoukselle ja hallitukselle. Tähän hallintokaavaan eivät päättäjinä kuulu taloyhtiöiden hallitusten ulkopuoliset “pihaparlamentit”. Mielipiteiden esittäminen on luonnollisesti kaikkien yhteisöön kuuluvien oikeus. Päätäntä tehdään Asunto-osakeyhtiölain määräämässä järjestyksessä. Yhteisöllisyys ei saa ohittaa taloyhtiön etua.

(Kuvat; omia otoksia)

 

Julkaistu SydänHäme lehdessä 8.4.2020 ja Pirkkalainen lehdessä 2.9.2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Valikko