Kunnallinen rakennussuunnittelu ja remonttien valvonta eivät näytä aina ole ammattilaisten hallinnassa. Tästä ovat osoituksena lukuisat mm. Tamperelaiset kohteet, joissa on jouduttu tekemään korjauksia jo muutaman vuoden jälkeen remontin valmistumisesta. Ongelmat ovat usein kohdistuneen rakennusten ilmastointiin ja kosteusongelmiin.
Tampereen uimahallit, Haarlan palatsin ikkunat, Tipotien terveysasema sekä lukuisat koulut ja lasten päivähoitopaikat ovat tässä valitettavana ja kalliina esimerkkeinä. Hatanpään sairaalan katonreunaan ilmestyi heti valmistumisen jälkeen todennäköinen kosteusvaurio.
Kun uudisrakennuksia ja vanhojen rakennusten remontteja suunnitellaan, tulisi tavoitteena olla ratkaisut, joilla saadaan varma ja pitkäikäinen korjausratkaisu. Pyrkimykset toteuttaa urakkat edullisimman tarjouksen pohjalta, eivät pitkässä juoksussa ole osoittautuneet kannattaviksi. Pitäisi muistaa vanha viisaus ”köyhällä ei ole varaa valita halvinta”. Kuntien olisi syytä muistaa tämä lause, erityisesti siksi, koska käyttävät kuntalaisilta kerättyjä verovaroja. Vanhojen rakennusten museaalisissa ja arkkitehtonisissa ratkaisuissa pitäytyminen ei aina edistä pitkäikäisyyttä. Vanhoista virheistä pitäisi osata ottaa oppia.
Oli kysymyksessä suuri tai pieni rakennuskohde, remontit aloitetaan suunnitteluvaiheella. Suunnittelijaksi pitäisi valita tunnettu rakennussuunnittelija, tässäkään tapauksessa suunnittelijan ei tervitse olla edullisin. Ammattitaito ja aiempien kokemusten pitäisi sanella valintaa. Tuolloin tulee tarkoin miettiä, mitä on rakennuksen käyttötarkoitus, ketkä sitä käyttävät ja mikä on tavoiteltu käyttöikä. Huomioitta ei myöskään saa jättää kunnollisen huoltosuunnitelman laatimista, jolla lykätään suurien remonttien tarpeellisuutta.
Ylläpitoremontit pitää jaksottaa siten, että rakennukset eivät pääse niin huonoon kuntoon kuin esim. Hervannan keskustan tilirakennukset . Kun porataan säästötavoitteista, parenpi ylläpitohuolto olisi tässäkin tapauksessa tullut edullisemmaksi.
Remontin laskentavaiheen jälkeen, urakoitsijaa valittaessa tehdään usein virheellisiä valintoja. Valitaan urakoitsija halvimman tarjouksen perusteella. Urakoitsija, joka aiemman kokemuksen perusteella tiedetään epäonnistuneen, on tarkoin vältettävä . Pitäisi kuunnella mitä ”pikku linnut laulavat”.
Paikalliset yritykset, vaikka olisivat hieman kalliimpia, vaikuttavat mm. alueemme työllisyyteen ja edistävät siten paikallista hyvinvointia. Tälle seikalle tulisi antaa lisää painoarvoa.
Toimivuus ja pitkäikäisyys on asetettava etusijalle. Kuntien tekemiä hankintoja sääntelevät Eu direktiivit, Hankintalaki ja Hankintaohjeet. Niiden soveltamisessa voisi käyttöää tervettä ”talonpoikais” järkeä.
Remonttien valvontaan, virheisiin puuttuminen ja niiden korjauttaminen kuuluvat tärkeänä osana rakennuttamistoimiin. Kangasalla suunnitteluvirheen johdosta teräsputkisilta jäi 50-60 cm liian matalaksi. Aamulehti uutisoi, että suunnittajalle tapahtui ”inhimillinen” virhe. Tiedossani ei ole tapausta, jossa epäkelvon suunnittelun tai työtuloksen hyväksynyt kaupungin rakennusvalvoja olisi joutunut vastuuseen, hyväksyttyään epäkelvon suunnittelu tai urakkatyön. Virheitä vähätellään ja lakaistaan maton alle. Onko lukijoilla tietoa tapauksista, joissa näitä asioita olisi käsitelty ”leivättömässä pöydässä ?
Kummeksun Pispalan haulitornin peruskorjaushanketta. Kohteelle tehtiin muutamia vuosia sitten maalausremontti, jo nyt esitetään peruskorjausta. Maalausremontin päätös prosessi ja vastuukysymykset tulisi tarkastaa sekä saattaa veronmaksajille tiedoksi.
Toivottavasti seuraavia peruskorjauskohteita Tampereella olisivat esimerkiksi Näsilinnan palatsi ja kuvassa oleva Lepolan huvila. Suunnitelmat vanhojen vaarallisiksi käyneiden teollisuuslaitosten piippujen uudelleen rakentamiseksi ovat varojen haaskausta. Ei muuta kun alas vaan. Piippuja on kyllä Tampereella malliksi tarpeeksi monta.
( Kuvat Pisabay ja Omat )