Ammattityön pitäisi olla mielekästä ja palkitsevaa. Työsuoritukseemme vaikuttavat ulkoiset tekijät, työkaverit, työnantajat (pomot), asiakkaat, työvälineet jotka kuuluvat työn kuvaan sekä luonnollisesti käteen jäävä rahallinen korvaus. Näistä kaikista osatekijöistä muodostuu mielekäs työsuorite. Jos joku näistä osatekijä pännii, siitä kärsii myös työ laatu ja me siinä mukana.

Nyky yhteiskunnassa pyritään keinoja kaihtamatta säästämään ihmisten henkisten ja fyysisten ongelmien, terveydenhoidon kustannuksissa. Potilaat pyritään hoitamaan ja lääkitsemään kotona, koska sairaalan sänkypaikat maksavat liiaksi. Tätä varten on luotu Kotisairaala- ja vanhusten Kotipalvelu järjestelmät. Lääkkeet ja apu tuodaan suoraan sinne missä apua tarvitaan, kotiin. Monelle meistä sairastaminen kotona tuntuu mukavammalta kuin laitosten kaavamaisessa ympäristössä, hälinän keskellä. Potilaiden kotihoito järjestelmät ovat kannatettavia ja niitä pitää edelleen kehittää.

Sairaanhoitajat ja Lähihoitajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä apua tarvitsevien parissa. Heidän työnsä onnistuminen edellyttää keskittymistä ja ulkopuolisista stressitekijöistä vapaata ilmapiiriä. On tärkeää, että hoitajat pääsevät mahdollisimman lähelle hoitokohteita, kulkiessaan päivän aikana kymmenissä eri asunnoissa ympäri ”kylää”.

Paikasta toiseen kulkeminen tapahtuu henkilöautolla. Asiakkaille, joita käydään lääkitsemässä, kokeita ottamassa ja muutoin auttamassa on tiedossa noin ajankohta, milloin hoitohenkilö saapuu. Asiakkaan luona viivytään toimenpiteistä riippuen eripituisia aikoja. Aikataulussa pysyminen on luonnollisesti hoitohenkilöitä stressaavaa.

Tässä kohdin yhteiskuntamme rahankerääjät, Pysäköinninvalvontajärjestelmä, astuu kuvaan mukaan. Hoitajilla on kotikäynneillä usein painavat reput ja kantamukset. Niiden raijaaminen kotiovea kauempaa on raskasta ja aikaa vievää. Tästä syystä heille pitäisi antaa oikeus pysäköidä autonsa mahdollisimman lähelle potilaan kotiovea.

Nykykäytännön mukaan hoitajat joutuvat maksamaan Pysäköintivirhemaksut omasta pussistaan. Työnantaja ei ko. maksuja korvaa, vaikka kuitenkin määrittää potilaskohteiden määrän tiettyyn aikayksikköön nähden. Onko tämä oikein ?

Työnantajan tulisi ryhtyä aktiivisesti toimenpiteisiin ja neuvotella lainsäätäjän sekä pysäköinnistä vastaavien tahojen kanssa uudistuksesta.

Tarvitaan järjestelmä, jossa arvokasta hoitotyötä tekevät henkilöt voisivat stressittömästi ajaa kotiovelle ja laittaa Virallisen pysäköintilupa lapun tuulilasiin. Pysäköintiajat ovat varsin lyhyitä, eikä niistä aiheudu haittaa yleiselle turvallisuudelle, edes Pelastusteillä. Ymmärtämystä vaaditaan myös tavallisilta asukkailta. Ilkeät huomautuksen asukkaiden taholta eivät paranna työilmapiiriä, eivätkä auta työn motivoinnissa.

Kuka on se vastuuhenkilö, joka ottaa asian omakseen ja ryhtyy korjaamaan nykyisen ongelmatilan ?  Nostaisin hänelle hattua.

On vielä eräs toinenkin ongelma-alue, joka kaipaisi kohennusta.

Hoitotyön sujumiseksi tulee potilaan luona vierailun yhteydessä toimia myös tiedonvälitys ja yhteydet hoitajien oman ”kotipisteen” kanssa. Tämä edellyttää toimivia ja helposti mukana kuljetettavia Tabletteja tai Läppäreitä. Niiden avulla hoitajat kommunikoivat hoitotyöstä päättävien henkilöiden kanssa. Nykyiset laitteet toimivat miten sattuu ja ovat kooltaan mennyttä aikaa. Siispä kunnon kalustus kaivataan sekä toimivat ohjelmat hankintaan ja käyttöön.

Tämä Blogiteksti on lähetetty lyhenneltynä Aamulehden mielipide palstalle 10.10.2019. Aamulehti ei ole sitä julkaissut.

Pirkkalainen lehti julkaisi päivitetyn version Blogista 23.10.2019. SydänHäme lehti julkaisi päivitetyn version Blogista 27.11.2019.

(Kuvat; Omia otoksia)