IVK (otsikko), siinä ovat ihmisen perusolemusta kuvaavat, valitettavan usein esille tulevat käyttäytymismalleja kuvaavat sanat. Asioiden ja mielipiteiden esittäminen, jos niihin sisältyvät ko. ajatukset, tuhoavat sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisöllisyyden tavoitteet.
Poimin Aamulehdessä 21.4.2020 olleen yleisönosastokirjoituksen koskettavasta nuoren ihmisen kirjoituksesta. Teksti olkoon pohjana ajatuksille tähän blogin.
Oli kysymyksessä kahden tavallisen tallaajan välisestä kanssakäymisestä, kouluyhteisöstä, työpaikan sisällä tapahtuvasta kommunikoinnista, mediasta, valtakunnan tason päättäjistä tai valtioiden välisistä yhteiselon ja sovussa elämisen ilmenemismuodoista, törmäät varmasti otsikossa kerrottuihin asioihin. Valitettavasti joudumme kohtaamaan nuo elämäämme haittaavat ja hapattavat käytöstapamme päivittäin.
Elämme kansainvälistä poikkeusaikaa Koronaviruksen levittäydyttyä jokaiseen maailmankolkkaan. Joudumme elämään nyt enemmän tai vähemmän karanteenissa. Epidemia rajoittaa liikkumistamme, työssäkäyntiä ja vapaa-ajan harrasteita. Näissä olosuhteissa meidän olisi hyvä miettiä ja jalostaa käyttäytymismallejamme. Ajatella miten käyttäydymme toisiamme kohtaan. Jossain vaiheessa me voitamme tämän kavalasti levinneen viruksen. Kun jälleen kohtaamme muita lajitovereita, voisimmeko kohdella heitä unohtaen rumat käyttäytymistapamme.
Meidän tulee nyt ottaa opiksi, varautumalla suojautumissuunnitelmin sekä materiaalihankinnoin ja varmuusvarastoinnin avulla vielä pahempiin tapahtumiin. Tapahtumat voisivat olla vielä paljon enemmän elämäänne ja maapalloamme mullistavia. Sodat, terrorismi, ydinonnettomuudet, väestömäärän liiallinen kasvu, maapallon sisäiset (maanjäristykset, supertulivuorten purkaukset…) ja ulkoiset (asteroidit, aurinkomyrskyt…) ovat olleet maapallon historiassa vaaratilanteita ja ovat myös todellisia tulevaisuuden uhkakuvia. Meidän on osattava myös säästää maapallomme luontoa ja luonnonvaroja, jotta saisimme elää tällä poikkeuksellisen kauniilla pallolla pidempään.
Sallittakoon edellinen syrjäloikka hieman toisaalle otsikkoaiheesta, muistutuksena muista uhkakuvista. Mietitään nyt kahta ihmisen elinkaaren ajanjaksoa, joissa nämä IVK ovat tulleet esille meille monelle, myös itselleni ja lähimmäisille.
Koulukiusaamista ja sen aiheuttamia yksilöön kohdistuvia stressitiloja vähätellään yleisesti. Tämä vähättely ilmenee koulumaailmassa mm. opettajien halusta puuttua selkein ratkaisuin ongelman ytimeen. Tässä on käynyt valitettavasti samoin kun lakien säädäntötyössä ja oikeuslaitosten päätösten annossa. Ajatellaan enemmän kiusaajan ja rikollisen oikeusturvaa, kuin kaltoin kohdellun koululaisen tai muun rikollisen toiminnan kohteeksi joutuneen auttamista.
Koulukiusaaminen ei ole uusi asia. Sen ilmenemismuotoja on useita. Koulukiusatuksi joutuvat useimmiten hiljaiset, oppimislahjoiltaan heikompitasoiset ja syrjäänvetäytyvät oppilaat. Ne jotka eivät halua osallistua ”remuryhmiin” ja haluavat toimia yksilöinä, joutuvat kiusaamisen kohteiksi. Kiusatut oppilaat kärsivät sekä fyysisiä, että psyykkisiä tuskia. Heidän koulumenestyksensä useimmiten kärsii. Vanhempien tulisi aktiivisemmin valvoa lastensa tekemisiä ja seurata koulumenestystä. Hälytyskellojen soidessa pitäisi viipymättä ottaa yhteys kouluun ja vaatia yhteistoimia kaikkien osapuolten välille. Koulukiusaamiseen on puututtava heti alkuvaiheessa ja opettajille on annettava keinot ongelmien ratkaisemiseksi. Vain tehokkailla eväillä ja halulla saadaan aikaan myönteistä tulosta.
En mielestäni liioittele, kun totean koulukiusaajien usein vievän käyttäytymistapansa työelämään.Työelämässä kiusaamisen muodot muuntautuvat työpaikkailmapiirin. Toimintamuodot saattavat olla erilaiset, mutta kiusatun kärsimykset vastaavat koulukiusatun kärsimyksiä. Meidän pitäisi toimia työtä tehtäessä tehokkaasti, sitähän meiltä vaaditaan. Jos joudumme kokemaan ilkeämielisiä letkautuksia työnjohdon, työkavereiden taholta, saattavat voimavaramme kärsiä ja keskittyneisyytemme herpaantua. Tästä voi pahemmassa tapauksessa olla seurauksena työtapaturma, vaarannamme itsemme ja kaverimme terveyden. Ei tunnu mukavalta, kun kahvitunnilla kuulet sinuun kohdistuvia aiheettomia, vääristäviä ja valheellisia juttuja tai muuta nälvintää. Toisinaan työtoverit pyrkivät painostamaan sinua liittymään yhdistyksiin, josta et koe mitään hyötyväsi. Kiusattu voi pahimmassa tapauksessa sortua päihteisiin tai itsetuhon partaalle. Työpaikan menetys saattaa myös seurata tai johtua kiusatuksi joutumisesta.
Edellä kerrotut esimerkit joko kasvattavat luonteen lujuuttasi tai aiheuttavat lannistumista ja henkisiä kärsimyksiä. Riippuu siitä, minkälainen olet sietokyvyltäsi. Vanha kansanviisaus soveltuu tähänkin, ”tyhmyys tiivistyy joukossa”.
Mitä hyötyä on meillä on kirjaviisaiden luomista toimintamalleista ja laesta, jos emme pysty valvomaan niiden toimivuutta ja toteutumista, edes oman käyttäytymisemme osalta ? Otan vastaan mielelläni hyviä vinkkejä ko. asiasta.
(Kuvat; Omia ja lainattuja otoksia)
Julkaistu Pirkkalainen- ja SydänHäme lehdessä 13.5.2020.