KESTÄVÄÄ, IHMISLÄHEISTÄ RAKENTAMISTA

Tampereen kuntatalouden hoitaminen ei näytä kovin hyvin olevan päättäjien hanskassa. Toteutetaan suunnittelijoiden ehtymättömästä laarista nostamia haavekuvia, rakennetaan ”pilvilinnoja”. Halutaan kaivautua maan alle rakentamaan tunneleita, joista saataisiin materiaalia saari- ja rantarakentamiseen. Halutaan rakentaa viidentähden keskustaa, vaikka suuri osa väestöstä haluaisi asua väljemmin, lähempänä luontoa.

Tampereella rakentamisen painopisteiksi on otettu keskusta-alueen kansoittaminen. Kuitenkin viimeisimmän tilaston mukaan (Aamulehti 18.02.2025) kouluikäisten lasten perheet suosivat asuinlähiöitä, kuten Vuores, Hervanta, Kaukajärvi ja Atala-Linnainmaa. Tarvitsemmeko keskustan kolosseja tai järvistä vallattavia alueita Tamperelaisille. Jo edellisten kuntavaalien alla esitin, että rakentamista ja palveluja pitäisi erityisesti kehittää luonnonläheisissä asuinlähiöissä.

Nyt ollaan tuhoamassa ympäröiviä luonnonläheisiä matkailu- ja urheiluharrastus kohteita. Näistä ovat esimerkkeinä, Härmälän leirintäalueen, Iidesrannan ja Mustanlahden venesataman kaavoitussuunnitelmat. Tamperetta mainostetaan matkailuystävällisenä kaupunkina. Pyhäjärven ja Näsijärven matkailu ja virkistyskalastusmahdollisuuksien hyödyntäminen on laiminlyöty.  Suomessa on esimerkiksi istutettu hyvin tuloksin ns. Hybridilohta, mikä on taimenen ja järvilohen risteytys. Näsijärvi jätettiin tämän kokeilun ulkopuolelle. Uistelu- ja soutukilpailut toisivat kansaa kaupunkiin.

HALUAMMEKO KAIVAUTUA NYKYISESSÄ TALOUDELLISESSA TILANTEESSA MAAN ALLE?

Sitten rakentamisesta. Gryndereille kaavoitetaan tilaa asuntorakentamiseen maalta ja järvistä. Siitä huolimatta, vaikka meillä on kehittämisen arvoisia asumislähiöitä. Yksi pahimmista puutteista on rakentamisen tason laadun valvonnan todellinen puuttuminen. Taloyhtiöissä osakkeenomistajat joutuvat jo alle 10 vuoden asumisen jälkeen korjauttamaan kustannuksellaan grynderien jälkeensä jättämiä rakennusvirheitä.

Pitkän työhistoriani aikana taloyhtiöissä, olen törmännyt liian usein rakennusvirheisiin, jotka ovat suunnitteluun tai rakentamiseen liittyviä. Grynderin kieltäytyessä korvausvastuusta, rakennusvalvonnan neuvo on asian riitauttaminen.

Taloyhtiöillä on kuitenkin iso kynnys viedä asiaansa oikeusteitse eteenpäin. Toisaalta palautteet kunnan päättäjille, jotka valitsevat rakennusfirmoja kaavoitetuille alueille, eivät etene. Samat grynderit saavat rakentaa edelleen.

Arkijärjen käyttäminen pitäisi nostaa kunniaan kaupunkisuunnittelussa.

Päivitetty 28.01.2025.   Kuvat ovat sieppauksia.

Lähetetty 29.01.2025 Tamperelaiseen ja Aamulehteen

Vastaan tarvittaessa vain suomenkielisiin kommentteihin. If necessary, I only respond to comments in Finnish.