HARKITSE JA PÄÄTÄ
Kuntavaalit käydään ensi huhtikuussa. Kuntavaalit ovat meille Kokoomuslaisille tärkeä koitos. Tavoitteena on palauttaan puolue jälleen Tampereen suurimmaksi vaikuttajaksi. Kuntapoliittinen temmellyskenttä on avoin myös uusille yrittäjille. Kuntavaaleissa käydään YT-neuvottelut kansalaisten ehdoilla. Vaaleilla valitaan demokratian keinoin ne, jotka saavat neljän vuoden pestin poliittisina päättäjinä ja ne jolle annetaan kenkää.
Tampereen kuntapolitiikassa viimeisimmät vuodet ovat johtaneet maksujen ja verojen korotuksiin. Mistä tämä on seurausta? Vallankahvassa vihervasemmistolaiset ovat kilvan tuottaneet ”hienoja” kehitysesityksiään kansalaisten maksettaviksi. Yhteistyö on rautaa, mutta toisten hännän heiluttajiksi meillä ei ole varaa. Kaupungin suunnittelutyö on rönsyillyt ja tuottanut lisää menoeriä. Konsultti- ja suunnittelutyö perustuvat erheelliseen käsitykseen maksavien asukkaiden jatkuvasti kasvavasta määrästä. Haluavatko kansalaiset uusia kalliita liikenne- tai rakennusratkaisuja ja velan ottamista velan päälle?
Valtuutetuilla on paineita uusia nykyiset valtuustopaikkansa. Valtuutetut tulevat jälleen kosiskelemaan äänestäjiä uusilla hienoilla ideoilla ja ehdotuksilla. Ehdotuksilla, jotka eivät välttämättä ole suhteessa kaupunkimme realistiseen maksuvalmiuteen. Kaupunkikehitysideoissa eletään toisinaan utopioissa ja sokerihumalassa. Suunnitteluajatuksia ja toimia toki tarvitaan, paikalleen ei pidä jämähtää. Ideoiden eteenpäinvieminen vaatii malttia ja realismia. Hihasta ei pitäisi heittää kehitys- ja tavoitevuosilukuja, tämä ajattelutapa voi sumentaa ja häiritä kokonaiskuvan arviointia. Otan esimerkkinä keskustelun fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta. Sähkön käyttö kasvaa jatkuvasti. Miten sähkön tuotantoa voidaan lisätä korvaamaan fossiiliset polttoaineet. Tutkimustoiminta vaatii lisää resursseja mm. pienydinvoimalaitosten kehitystyöhön, toimiviksi ja turvallisiksi ratkaisuiksi. Meillä pitäisi olla ensin eväät korvaavista ratkaisuista, ettei tulisi kiivettyä ”takapuoli edellä puuhun”.
Valtuustoehdokkaalta vaaditaan rohkeutta, jos hän esittää menojen karsimista ja tavoitteiden jäädyttämistä. Hän voi joutua helposti ristituleen, johon saattaa ”kupsahtaa”. Luin mediasta väitteen, jossa meitä vanhempia ikäluokkia pidettiin kaupunkitalouden riippakivinä, terveydenhoitomenojen lisääjinä. Tämä ajattelutapa on ”kaunis” kiitos kasvattajasukupolvelle, yhteiskunnan tukipilareille.
Kaupunkisuunnittelu on usein semantiikka, jossa sanojen ja asioiden merkitys sekoitetaan ja saatetaan muotoon, jota välttämättä ajatusten esittäjäkään ei täysin hallitse. Kliseet, kuluneet ideat ja ilmaisut sekoittuvat sanakäsitteissä tekstipuuroksi.
Kun lukee mielipide- ja yleisönosasto kirjoituksia tai seuraa puhetilaisuuksia, lukija tai kuulija jää toisinaan suu auki ihmettelemään, mitähän tuokin tarkoitti. Asioita lähestytään, muka fiksusti, monelta suunnalta ja ”analyyttisesti”. Lopputulokseksi saadaan valitettavan usein nollatulos, joka ei avaa lukijalle tai kuulijalle todellista sanoman sisältöä.
Oma lähestymistapani asioihin perustuu harkitsevaan ja kokemusperäiseen tietoon, seuraussuhteet pitää ymmärtää ja huomioida. Lopputuloksessa pyrin tarkoitushakuisesti ratkaisuihin, jotka kunnan säästöpolitiikassa tarkoittavat säästämistä ja vanhojen rakenteiden ylläpitämistä ja huoltamista.
Markku Lehtinen, Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Tampereella